“Jokaiseen aivotärähdykseen tulee suhtautua vakavasti” – Matti Vartiainen, fysioterapeutti
Jalkapallon EM-kisojen aikana nähtiin muutamia koviakin päähän kohdistuvia iskuja, jotka herättivät keskustelua- ja syystä. Yksi näistä tilanteista tapahtui, kun Ranskan ja Saksan välisessä ottelussa ranskalaispuolustaja Benjamin Pavard sai aivotärähdyksen kontaktitilanteessa Saksan Robin Gosensin kanssa. Pavard sai jatkaa peliä iskun jälkeen, vaikka videokuvien perusteella Pavard sai ilmeisen aivotärähdyksen. Ainonen toimitusjohtaja Matti Vartiainen kommentoi tapahtumaa Ylelle aikaisemmin. Vaikka tilanne on aina akuutisti haastava arvioida, niin kommentit lääkäriltä sekä UEFA:lta pelin jälkeenkään eivät olleet oikeassa linjassa, koska tilanne nähtiin viedyksi oikein. Aivotärähdysten kokonaisprosessi on määritelty Berliinissä maailman konsensus-kokouksessa (McCrory ym. 2017) sekä erilaisia konsensusraportteja on useita (mm. Harmon ym. 2019). Näiden suuntaviivojen ja käytäntöjen tulisi olla urheilussa toimivien aktiivien tiedossa. Kertauksena alla.
Aivotärähdys urheilussa – Tunnistaminen
Vaikka nyt jalkapallon yhteydessä tai talvella jääkiekossa tapahtuvien aivotärähdysten yhteydessä nostetaan esille aivotärähdysten merkittävyyttä, tapahtuu niitä lähes kaikissa lajeissa, joissa on liike-energiaa ja kontaktiriski. Itse asiassa harjoittelu- tai kilpailun tuntimääriin suhteutettuna maantiepyöräily ja esteratsastus ovat riskialtteimpia lajeja (McCrory ym. 2013; Theadom ym. 2014). Kaikkiaan aivotärähdysprosessi pitää sisällään vaiheet ennaltaehkäisystä, akuuttiin arviointiin, seurantaan, arkeen- ja urheiluun palauttavan kuntoutumisprosessin sekä pitkittyessään tai pysyväksi jäädessään tuki- ja kuntoutustoimenpiteitä. Urheilijaa ei saa koskaan jättää yksin tai ilman tukea.
Aivotärähdys syntyy liike-energian seurauksena suoraan tai välillisesti pään alueelle. Tajuttomuus, muistamattomuus ennen tai jälkeen tapahtuman, sekavuus, neurologiset löydökset kuten tasapainohäiriöt tai näköhäiriöt ovat selkeitä merkkejä aivotärähdyksestä. Lisäksi henkilö voi kokea erilaisia oireita, kuten päänsärkyä, väsymystä, huimausta tai valo- ja meluherkkyyttä. Oivana perustyökaluna tässä toimii SCAT5 arviointiprosessi (Echemendia ym. 2017). Urheilijaa ei saa koskaan päästää takaisin urheilun pariin samana päivänä, mikäli jokin aivotärähdyksen kriteereistä tai merkeistä täyttyy.
Arviointi ja seuranta sekä urheiluun palaaminen
Aina kun mahdollista, aivotärähdyksen arvioinnin tulisi sisältää neurologisten, vestibulaaristen, silmien motoriikan, visuaalisten, neurokognitiivisten, psykologisten ja kaularangan arviointia (Fedderman-Demont ym. 2017). Pelaaminen aivotärähdyksen jälkeen sisältää monia riskejä. Esimerkiksi uusi isku päähän voi pahentaa aivotärähdyksen oireita ja aivovammaa tai pidentää aivotärähdyksestä toipumista entisestään. Koska aivotärähdys vaikuttaa usein kykyyn reagoida ja hallita tasapainoa, niin riski myös muille vammoille voi kasvaa.
Lajeissa, joissa on kohonnut riski saada aivotärähdys, voidaan tehdä ennen kilpailukauden alkua lähtötasokartoitus, jota voidaan hyödyntää vertailutietona aivotärähdyksen sattuessa (Harmon ym. 2019). Lähtötilannekartoituksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää myös urheilijan suorituskyvyn arvioinnissa lajisuoritumisen kannalta esimerkiksi vestibulaari- ja tasapainotesteissä saadun tiedon perusteella (Ainone Balance®). Jos urheilijalla on tasapainossa poikkeavuutta, niin sitä voidaan kehittää ja näin ollen pienentää mahdollista nilkka- tai polvivamman riskiä (Lehmann ym. 2015). Ennaltaehkäisyssä aivotärähdyksien osalta on todettu välineillä sekä esimerkiksi sääntömuutoksilla olevan merkitystä (Harmon ym. 2019). Nykytiedon mukaan näyttäisi myös siltä, että aivotärähdyksiä voidaan ennaltaehkäistä muun muassa kaularangan-, reaktionopeuden- ja silmien liikeharjoitteilla. (Honda ym. 2018).
Arkeen ja urheiluun palataan kun oireet sallivat, ensin lepo ja portaittain paluu normaaleihin toimintoihin (Harmon ym. 2019). Mikäli aivotärähdyksen oireet pitkittyvät tulisi urheilija ohjata asiaan perehtyneen ammattilaisen arvioon ja ohjaukseen. On myös tärkeä huomioida, että aivotärähdyksen hoitoon on todennettuja keinoja kuten niska- ja vestibulaarinen kuntoutus (McCrory ym. 2017, Harmon ym. 2019).
Lähteet
Echemendia RJ, Meeuwisse W, McCrory P, Davis GA, Putukian M, Leddy J, Makdissi M, Sullivan SJ, Broglio SP, Raftery M, Schneider K, Kissick J, McCrea M, Dvořák J, Sills AK, Aubry M, Engebretsen L, Loosemore M, Fuller G, Kutcher J, Ellenbogen R, Guskiewicz K, Patricios J, Herring S. The Sport Concussion Assessment Tool 5th Edition (SCAT5): Background and rationale. Br J Sports Med. 2017; Jun;51(11):848-850. doi: 10.1136/bjsports-2017-097506. Epub 2017 Apr 26. PMID: 28446453.
Feddermann-Demont, N., Echemendia, R., Schneider, K.J., Solomon, G.S., Hayden, K.A., Turner, M., Dvořák, J., Straumann, D., Tarnutzer, A.A. (2017) What domains of clinical function should be assessed after sport-related concussion? A systematic review. Br J Sports Med, 51(11), 903-918.
Harmon, K.G, Clugston, J.R, Dec, K., Hainline, B., Herring, S., Kane, S.F., Kontos, J.R., Leddy, J.J., McCrea, M., Poddar, S.K., Putukian, M., Wilson, J.C., Roberts, W.O. American Medical Society for Sports Medicine position statement on concussion in sport. 2019; Br J Sports Med, 53, 213–225.
Honda J, Chang SH, Kim K. The effects of vision training, neck musculature strength, and reaction time on concussions in an athletic population. J Exerc Rehabil. 2018;14(5):706-712. Published 2018 Oct 31. doi:10.12965/jer.1836416.208.
Lehmann T, Paschen L, Baumeister J. Single-Leg Assessment of Postural Stability After Anterior Cruciate Ligament Injury: a Systematic Review and Meta-Analysis. Sports Med Open. 2017 Aug 29;3(1):32. doi: 10.1186/s40798-017-0100-5. PMID: 28853022; PMCID: PMC5574832.
McCrory, P., Meeuwisse, W. H., Aubry, M.,et al.. Consensus statement on concussion in sport: The 4th international conference on concussion in sport held in Zurich, november 2012. Br J Sports Med, 2017;47(5), 250-258. doi:10.1136/bjsports-2013-092313.
McCrory P, Meeuwisse W, Dvorak J, et al. Consensus statement on concussion in sport—the 5th international conference on concussion in sport held in Berlin, October 2016. British Journal of Sports Medicine 2017;51:838-847.
Theadom, A, Starkey, N.J, Dowell, T., Hume, P.A., Kahan, M., McPherson, K., Feigin, V., Barker-Collo, S., McPherson, K., Kydd, R., Barber, P.A., Parag, V., Brown, P., Starkey, N., Dowell, A., Kahan, M., Theadom, A., Ameratunga, S., Christey, G., Jones, K., Jones, A., Hardaker, N., Te A, B., and the BIONIC Research Group. Sports-related brain injury in the general population: an epidemiological study. J Sci Med Sport, 2014; 17, 591–96.
M-038