Vuosi 2021 on alkanut ja koronarokotukset ovat käynnistyneet. Rokotusten edetessä voidaan alkaa pikkuhiljaa suuntaamaan katseet kohti uutta normaalia. Millainen uusi normaali sitten tuleekaan olemaan ja millaisista lähtökohdista siihen ponnistetaan?
Koronan aikana liikkuminen ja liikunnan harrastaminen on monilla saattanut jäädä normaalia vähemmälle ja pahimmin rajoitukset ovat riipaisseet juuri ikäihmisiä. Fyysisten kontaktien välttäminen ja viranomaisten ohjeistusten noudattaminen kotona pysymiseen epidemian hillitsemiseksi on tärkeää, jotta erityisesti vanhemman väestön sekä riskiryhmien terveys olisi turvattu. Mutta miten tämä kaikki on vaikuttanut heidän toimintakykyynsä?
Kysyimme eräältä 82-vuotiaalta henkilöltä, miten koronan vaikutukset näkyvät hänen jokapäiväisessä arjessa ja liikkumisessa. “Kyllähän se on selvästi vähentänyt omaa liikkumista, kun edes ruokakauppaan ei enää tohdi lähteä. Onneksi omat lapset ovat lupautuneet auttamaan ruokaostoksissa. Sauvakävely iltapäiväisin klo 13:30-14:30 on ainoa hetki, jolloin pääsee pois karanteenista. Ulkoilemaan pääsisi kyllä, milloin vain, mutta meidän “suojeltujen” paras aika on tuo”.
Tiedämme tutkimusten perusteella, että alle 2000 askelta päivässä vähentää lihasmassaa melko nopeasti¹, mikä puolestaan heikentää fyysistä toimintakykyä ja tasapainoa. Tasapainon tai toiselta nimeltään kehon huojunnan säätely on aivojen ja keskushermoston laajan verkoston koordinaation tulosta. Keskushermosto vastaanottaa tietoa ja säätelee kehon suuntaa kolmen aistin eli näkö-, tunto- ja tasapainoaistin perusteella sekä yhdistää aistien välittämän tiedon, jonka ansiosta elimistö korjaa virheet vakauttaen kehon asennon ja aktivoimalla kulloinkin tarvittavat lihakset. Jos tämä järjestelmä ei saa riittävästi haasteita, sen säätelykyky heikkenee.
Kaatumisriskiin vaikuttaa monet eri tekijät, kuten sairaudet, lääkitys, ympäristö sekä tasapainovaikeudet. Tasapaino kertoo ikäihmisen toimintakyvystä, minkä lisäksi heikentyneellä tasapainolla on merkittävä yhteys kaatumisriskiin, selittäen jopa kaatumisten 30-50 % riskitekijöistä². Väestömme ikäihmisistä joka kolmas yli 65-vuotias ja joka toinen yli 80-vuotias kaatuu vuosittain. Heistä puolet kaatuu vuoden aikana toistamiseen, 15 % vähintään kolme kertaa vuodessa ja joka toinen kaatuminen aiheuttaa jonkin vamman³. Tutkimukset myös osoittavat, että yli 65-vuotiailla diabeetikoilla kaatumisriski on vieläkin korkeampi (jopa 78 %) verrattuna ei-diabeetikoihin (30 %) ⁴.
Inhimillisen kärsimyksen lisäksi ikäihmisten kaatumiset tuovat mukanaan oman taakkansa myös yhteiskunnalle. Vuosittaisista kaatumisista noin 20 prosenttia johtaa lonkkamurtumiin, mikä on suhteellisen merkittävä häviö yhteiskunnalle, sillä noin 10 prosenttia lonkkamurtuman saaneista ei pysty jatkamaan kotona asumista vaan joutuvat pysyvästi laitoshoitoon³. Pelkästään kaatumisista johtuvat lonkkamurtumat maksavat yhteiskunnalle Suomessa vuosittain lähes 200 miljoonaa euroa⁵. Siihen päälle lisättynä muut kaatumisista johtuvat ikäihmisten tapaturmat ovat massiivinen rasite julkiselle taloudelle. Esimerkiksi kaatuminen aiheuttaa aiempaa useammalle vanhukselle aivovamman ja niiden määrä tulee kasvamaan, jos nykyinen kasvuvauhti jatkuu, eikä tilanteelle tehdä mitään⁶.
Kaatumisvammojen ehkäisyssä on olennaista monipuolinen liikuntaharjoittelu, jonka osana tulisi aina olla tasapainoa parantavia ja lihasvoimaa lisääviä harjoitteita³. Miten tunnistaisimme ne henkilöt, joilla tasapainokyky on alentunut tai ovat riskissä kaatua? Riskitekijöiden ohella esimerkiksi kaatumisseulan hyödyntäminen kaatumisriskin arvioimiseksi on tärkeää³ sekä nykyisen mobiiliteknologian avulla tasapainoa voidaan arvioida helposti, nopeasti ja silmämääräistä arviointia tarkemmin, jopa kotioloissa. Tasapaino voidaan määritellä liikesarjan tai harjoitusten perusteella, ja teknologian avulla saadaan tarkkoja mittaustuloksia, joita aiemmin ei ole ollut terveydenhuollon ammattihenkilöiden tai valmentajien käytettävissä. Tulosten avulla myös ikäihmisten toimintakykyä pystytään seuraamaan tarkemmin ja objektiivisemmin kuin ennen.
Kun jatkamme vuotta 2021 eteenpäin, kysynkin teiltä: mikä mahtaa olla ikäihmisten toimintakyky tällä hetkellä ja miten suurella osalla heistä on kohonnut kaatumisriski? Miten kaatumisia pystyttäisiin ehkäisemään omassa kunnassanne, kun koronan rajoitukset vihdoin hellittävät? Miten se vaikuttaisi koko yhteiskunnan hyvinvointiin? Uskon vahvasti, että voimme yhdessä ikäihmisten tasapainoa tunnistamalla sekä harjoittamalla vaikuttaa heidän toimintakykyynsä, ehkäistä kaatumisista syntyvää inhimillistä kärsimystä, mutta myös alentaa siitä johtuvia yhteiskunnallisia kustannuksia. Ehdotan, että otamme ikäihmisten toimintakyvyn arvioinnin, harjoittamisen sekä kaatumisten ennaltaehkäisyn seuraavaksi askeleeksi nyt ja tasapainoillaan yhdessä kohti uutta normaalia!
Matti Vartiainen
Ainone
Toimitusjohtaja, perustaja,
Fysioterapeutti, TtM, Filosofian tohtori
¹ Oikawa SY, Holloway TM, Phillips SM. The Impact of Step Reduction on Muscle Health in Aging: Protein and Exercise as Counter measures. Front Nutr. 2019 May 24;6:75. doi: 10.3389/fnut.2019.00075. PMID: 31179284; PMCID: PMC6543894.
² Rubenstein LZ, Josephson KR. The epidemiology of falls and syncope. Clin Geriatr Med. 2002;18(2):141-158. Rubenstein LZ, Josephson KR. Falls and their prevention in elderly people: what does the evidence show? Med Clin North Am. 2006;90(5):807-824.
³ UKK instituutti:https://www.ukkinstituutti.fi/kaatumisseula/iakkaiden-kaatumisten-ehkaisy-kuntien-ja-maakuntien-yhteiseksi-tehtavaksi-%282019-2020%29
⁴ Tinetti, M.E. Preventing Falls in Elderly Persons, N Engl J Med Jan 2 2003; 348:42-49
⁶Kannus P, Niemi S, Parkkari J, Mattila V, Sievänen H. Fall-induced hospital-treated traumatic brain injuries among elderly Finns in 1970-2017. Arch Gerontol Geriatr. 2020 Jan-Feb;86:103958. doi: 10.1016/j.archger.2019.103958. Epub 2019 Sep 23. PMID: 31581022.
M-030 22.1.2021